Pikkusiskot on perseestä

Toisin kuin otsikko väittää, pikkusiskoissa ei ole mitään vikaa. Mullakin on sellanen, ja vaikka se onkin ehtinyt jonkun verran aiheuttaa päänvaivaa, eikä se enää ole kovin pienikään, on se silti ihan kiva.

Tämä artikkeli ei kuitenkaan kerro oikeasta elämästä (mitä se on?), vaan animesta. Ja animepikkusiskot, ne vasta onkin perseestä.

En tajua mikä siinä on, mutta useammin kuin ei, animepikkusiskoilla on joku ihme fiksaatio isoveljiinsä. Yleensä pyrin kiertämään tällaiset sarjat yhtä kaukaa kuin kissa uima-altaan, mutta aina välillä tutka pettää, pikkusisko paljastuu ärsyttäväksi vasta hetken päästä, tai sarja on muilta ominaisuuksiltaan niin hyvä, että pikkusiskoa joutuu kestämään.

Lähiaikoina yksi tällainen sarja on Amagami SS, joka olikin se kipinä tämän postauksen kirjoittamiseen. Olen söpöttänyt pelin alkuperäistaidetta ja hahmoja jo pidemmän aikaa, joten kun pelistä tehtiin animesovitus, sitä piti luonnollisesti alkaa seuraamaan. Hyvin huonot vibat lähtivät kuitenkin jo tästä, ennen kuin olin nähnyt sekuntiakaan itse sarjasta…

Varauduin pahimpaan… ja pahinhan sieltä tuli vastaan.


Ärsyttävä pikkusisko, jolla on kompleksi isoonveljeensä, joka vetää ärsyttävän tsun-tsun -vaihteen päälle, kun isoveli antaa huomiota muille tytöille, ja joka ei osaa kammata hiuksiaan. Hnnngghhh– Toivon sormet ristissä että pikkusiskolle ei tule Amagamissa omaa reittiä ja vedetä maailman isointa bullshit-korttia, ”It’s okay because we’re not related by blood!” esiin. Ainakaan sitä ei näy openingissa muuten kun statistina. Character songin se on kuitenkin saanut, ja aika mielenkiintoisen MADin

No, kai tää jonkun mielestä sitten on kovinkin moe, kun eihän näitä tällasia muuten tulisi niin paljoa vastaan?

Sasaharan sanoissa on kuitenkin Absoluuttinen Totuus, enkä usko olevani ainoa, joka on samaa mieltä – sellainen katsoja, jolla on oikeasti pikkusisko, ei tule pitämään insestivihjauksista. Siksi aloinkin ihmettelemään, minkä takia teema kuitenkin toistuu niin usein Japanilaisessa viihteessä.

Fakta tietysti on, että Japani on muutenkin kaikessa seksuaalisessa huomattavasti länsimaita kieroutuneempi, enkä näin nopeasti mietittynä taida keksiä mitään, mikä olisi japanissa seksuaalisessa kontekstissa tabu… mikä nyt jo yksinään selittää hyvin paljon. Pedofilia on arkipäivää, Japanissa ei harrasteta seksiä vaan raiskataan, lonkerot on periaatteessa eläimiin sekaantumista, ja kuten aiemmin huomattu, insestiäkään ei tarvi pahemmin peitellä, joten riittääkö noiden lisäksi enää mitään muuta paheksuttavaa?

Toinen mahdollinen syy, mikä tuli mieleen on se, että keskimääräinen perhekoko Japanissa lienee länsimaita pienempi, ja koska en jaksanut etsiä tietoa Wikipediasta, googlasin asian ja tämä äärimmäisen vakuuttava tulos varmisti aavistukseni.

Mikäli tuo siis pitäisi paikkansa, Japanissa kenelläkään ei itse asiassa olisi pikkusiskoja, joten kukaan ei varsinaisesti kärsisi Sasaharan ja itseni tunnustamasta Absoluuttisesta Totuudesta! No, ehkä tuo on kuitenkin edes jonkun verran sinne päin ja selittää ilmiötä ainakin osittain?


Siedettäviäkin pikkusiskohahmoja toki tulee aina välillä vastaan. Tai no, Kyoninkin pikkusisko on lähinnä ärsyttävä, mutta se johtuu lähinnä siitä, että se käyttäytyy niinkuin tuon ikäisen pikkusiskon voisi kuvitella käyttäytyvän, mutta pikkusisko sentään tuntuu olevan ainoa hahmo sarjassa, joka ei halua päästä Kyonin kanssa saman peiton alle.

Iso osa ei kuitenkaan ole, ja esimerkiksi suuren suosikkini, TYPE-MOONin teokset ovat valitettavan kuorrutettuja perseestä olevilla pikkusiskohahmoilla. Toisaalta tätä voi ehkä antaa hieman anteeksi sillä, että Kokutou on periaatteessa Shikin prototyyppi ja Azaka taas Akihan… selvää joka tapauksessa että Nasulla on jonkinasteinen hard-on pikkusiskoihin.


Sama teema tuntuu toistuvan monessa muussa hentaipelissä, mutta onneksi olen itse onnistunut väistämään suurimman osan näiden animesovituksista. Lisäksi useampikin tuore mangasarja perustuu käytännössä pelkästään insestisuhteille fäppäämiseen, ja ainakin yhden tuollaisen animesovitus on päätynyt televisioon asti.

Kaikesta tästä mieltä jää askarruttamaan yksinkertainen kysymys – MIKSI?! Osaako joku Japanin kulttuuria paremmin tunteva kertoa, peilaako japanilaisten into insestiin jotain historiallisesti merkittävää, vai onko se sielläkin viihdettä vain niille, joilla ei ole sisaruksia (mikä ilmeisesti ei ole mikään ihan marginaaliryhmä)? Oli miten oli, mielestäni fetissejä, jotka ovat osalle katsojista täysi turn-off ei pitäisi sisällyttää valtavirran viihteeseen (tuima tuijotus Fight Ippatsu! Juuden-chanin suuntaan).

Lopullinen tuomio: täysin perseestä.

Mainokset
Kategoria(t): Anime Avainsana(t): , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Pikkusiskot on perseestä

  1. Tsubasa sanoo:

    Oma teoriani on, että koska Japanissa kärjistetysti mikään muu ei ole tabu kuin keisarisuku ja poliitikot – ja niitäkin saa parodioida, jos irrottaa hahmot täysin oikean elämän kontekstistaan – sattuvat länsimaisen katsojan silmään nyt sitten vain kaikkein eniten ne seikat, joihin itse ei ole tottunut.

    Esimerkiksi lonkeropornon syvintä olemusta voi lähteä etsimään Hokusain puupiirroksista alkaen, mutta loppujen lopuksi syythän ovat niinkin arkiset kuin sensuurilainsäädännön kiertäminen. Länsimaisia shokeeraavien japsijuttujen edessä pitäisikin siis kenties kysyä enemmänkin ”miksei ei” kuin ”miksi.” Sama koskee Juuden-chanin ja KissxSisin vesiurheilujuttuja, ja miksei myös pikkusiskohahmoja.

    Veikkaan siis, että pikkusiskohahmot ovat lähinnä vain tropee – yksi hyväksi havaittu tapa esitellä potentiaalinen love interest, jonka kanssa päähenkilöllä on jo yhteistä historiaa ja jota ei siis tarvitse vaivautua kirjoittamaan juoneen sisään. Samanlainen tropee kuin lapsuudenystävänaapurintytötkin – ainoana eronaan vain se, että jälkimmäiset eivät shokeeraa länkkäreitä, joten niihin ei kukaan kiinnitä huomiota ja kysy ”miksi.”

    Genshikenistä puheen ollen – Ogiue Maniaxin Sdshamshel huomautti tässä jokin aika sitten, että vaikka Sasahara sanoikin pitävänsä kypsistä 2D-naisista ja Madarame pikkusiskomaisista sellaisista päätyivät he molemmat kuitenkin kiinnostumaan juuri omaa 2D-preferenssiään päinvastaisesta 3D-naisesta. Metkaa, eikös?

  2. Nem sanoo:

    Minä olen isoveli. Silti pidän piirretyistä pikkusiskoista. Animesarjojen pikkusiskoissa minua ei sytytä se, että päähenkilön housuihin haluava pimu on tämän pikkusisko. Minä pidän siitä, kun pikkusisko ihailee veljeään, tarvitsee tämän apua ja haluaa olla tälle avuksi. Tämä pätee myös oikeassa elämässä: pidän siskoni auttamisesta ja toivon, että hän ihailee minua edes jollain tasolla. Voisi kai sanoa, että kun animesarjassa tulee eteen tilanne, jossa on isoveli ja pikkusisko, joiden välillä on esittelemäni suhde, samaistan itseni ja pikkusiskoni sarjan hahmoihin. Tuloksena tunnen täysin ei-seksuaalista mielihyvää.

    Sitten taas jos sisaruussuhde tekee rohkeamman käänteen ja sisaruspari päätyy lakanoiden väliin niin tämä samaistumisefekti katoaa ja näen päähenkilöpojan kutemassa animetyttö #242:n kanssa. En ajattele edes hahmoja sisaruksina. Eivätkä he kyllä suurimmassa osassa sarjoja olekaan sukua toisilleen, ainakaan biologisesti.

  3. hgkmfjg sanoo:

    perseestä ne on, ja sinne sais mennäkkin. multa rikkonu 1 puhelimen, tietokoneen ja vaikka mitä.. ja nykysin warettaa meiän netin iha pilalle saatana

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s